Esiintyjät 2022

Laura Ertimo

Laura Ertimo on helsinkiläinen maantieteilijä ja tietokirjailija. Hänen lapsille ja koko perheelle suunnatut kirjansa käsittelevät ihmisen paikkaa luonnossa. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa käsittelevät mm. Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu (kuvitus Mari Ahokoivu, Into 2019), Lumotun Maan kartasto (kuvitus Satu Kontinen, S&S 2020), Ilmastonmuutos selkokielellä (kuvitus Sole Lätti & Pekka Rahkonen, Opike 2021) ja Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (kuvitus Mari Ahokoivu, Into 2021).

Ertimolle on myönnetty Tietopöllö-palkinto vuonna 2020, ja Aika matka! teos oli vuoden 2021 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-finalisti ja ylsi Tieto-Lauri- palkintoon vuonna 2022.

Kuva: Antti Ahokoivu

Toni Lahtinen

Toni Lahtinen (FT, dos.) on kirjallisuudentutkija Helsingin yliopistossa. Lahtinen on tutkinut luontokuvauksia suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän on toimittanut ensimmäiset suomenkieliset ekokriittiset antologiat ja valmistelee parhaillaan monografiaa kirjallisuudesta antroposeenin aikana. Lahtinen johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Lukeminen ja kirjallisuus ilmastokriisin aikakautena.

Kuva: Lotta Nevanperä

Panu Pihkala

Dos. Panu Pihkala on johtava suomalainen asiantuntija ympäristöahdistukseen liittyvässä tutkimuksessa. Hänen teoksensa Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017) herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kansanvalistusseura myönsi Pihkalalle vuonna 2018 kansallisen Sivistyspalkinnon hänen ansioistaan ympäristöahdistuksen käsittelijänä, ja Pihkala on saanut myös Suomen ympäristökasvatusseuran vuotuisen palkinnon 2019. Vuonna 2022 hän aloitti yhteistyön tutkimushankkeen ”Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella” kanssa.

Kuva: Uzi Varon

Saara Obele

Saara Obele (taiteen kandidaatti, Aalto yliopisto) on pääkaupunkiseudulla asuva kuvittaja, lastenkirjailija ja kahden lapsen äiti. 

Saara on kuvittanut Jani Toivolan kirjat “Poika ja hame” (2021, Otava) ja “Poika ja perhostunne” (2022, Otava) sekä kirjoittanut ja kuvittanut päiväkoti-ikäisille suunnatun lorukirjan “Pikkuisen pihan porukka” (2021, S&S). 

Saara kirjoitti kandidaatin opinnäytteensä aiheesta “Kuvitus ja representaatio – Miten kuvittaja voi vaikuttaa visuaalisen viestinnän ihmiskuvaan?”. Hahmojen moninaisuus on Saaralle edelleen tärkeä ja ajankohtainen asia, jonka kautta hän peilaa jokaista kuvitustyötään: Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus nähdä itsensä tämän päivän lastenkirjoissa.

Kuva: Anni Salmisalo

Kelokaski

Nuori tamperelainen taiteilija, Kelokaski, on soittanut Tampereen kaduilla ja jakanut palasia sävellysprosesseistaan sosiaalisessa mediassa pian kahden vuoden ajan. Kappaleidensa äänittämiselle ja julkaisemiselle hän tunnustelee vielä oikeaa hetkeä ja tuotantotapaa, mutta nyt tapahtumassamme pääsee kuulemaan hänen musiikkiaan akustisen esityksen muodossa.

Kaikessa tekemisessään Kelokaskella näkyy hänen vahva kädenjälkensä ja tapansa havainnoida maailmaa optimistisen leikkisästi. Hän elää ja hengittää musiikkia, ja niin kirjoittamillaan lauluilla kuin muullakin taiteellaan hän heijastaa maailmalle tarinoita, joita kerää elämästä ja ympäriltään.

Kuva: Kelokaski Instagram: @sannikelokaski”

Veli Pekka Toropainen

FT Veli Pekka Toropainen on 1600-luvun Turun historiaan erikoistunut Suomen historian tutkija Turun yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset 39 tarinaa 1600-l turkulaisnaisista ja 13 pyöveliä – Päätöntä menoa 1600-luvun Turussa. Niissä aikakauden turkulaiset saavat äänen ja tarinat kerrotaan minä-muodossa. Teokset on suunnattu suurelle yleisölle, vaikka ne on lähdeviitoitettu.

Toropainen on myös toiminut historiallisten faktojen tarkastajana ja aikakauden neuvonantajana muun muassa kirjailija Jenna Kostetin kirjaan Margaretan synti sekä kirjailija Kristiina Vuoren teokseen Samettiin kätketty.

Kuva: Jarkko Keskinen

Risto Isomäki

Risto Isomäki on tieto- ja tieteiskirjailija sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kirjoja on julkaistu noin 20 eri kielellä, Isomäki on käsitellyt muun muassa ilmastonmuutosta, ydinteknologiaa ja muita ihmiskunnan kohtalonkysymyksinä pitämiään teemoja sekä tietokirjoissa että romaaneissa. Hän on myös ollut mukana kymmenissä ilmastonmuutoksen torjuntaan eri tavoin liittyvissä projekteissa eri puolilla maailmaa, muun muassa Etelä-Aasiassa, Eteläisessä ja Itäisessä Afrikassa, Indonesiassa ja Meksikossa.

Kuva: Nauska

Samuli Björninen

Samuli Björninen on kirjallisuustieteen yliopistonlehtori. Hänen tutkimusalojaan ovat kirjallisuustiede ja monitieteinen kertomustutkimus. Samuli on työskennellyt väitöksen jälkeen projekteissa Kertomuksen vaarat, Instrumental Narratives ja INFOSTORY sekä Aarhusin yliopistossa fiktionaalisuuden tutkimukeskuksessa. Hänen julkaisunsa käsittelevät muun muassa fiktionaalista ja faktuaalista retoriikkaa kertomuksissa, kertomuskäsitteiden käyttöä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja salaliittoteorioita kertomusteorian ja kaunokirjallisen tulkinnan kehyksissä.

Hiljanharma & Aivokurkiainen

Hljanharma & Aivokurkiainen on tamperelainen kokeellisen runouden musikaalinen duo. Runoteoksissa yhdistetään kokeellinen äänimaailma, lausunta, yhteiskuntakritiikki, rakkaus ja seksuaalisuus yhteiskunnan ilmiöiden eri risteyskohtiin. Duo sinetöi teemaverkon tuskan ja intohimon maailmoihin, luoden kokeellisen äänirunokirjan teemalle poetic sound art. Esityksissä on mukana ääni, sello ja ambient-musiikki.

Sari Kivistö

Sari Kivistö on yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa. Hän on kirjoittanut tai toimittanut yli 20 tieteellistä teosta ja tutkinut niissä esimerkiksi kärsimystä ja antiteodikeaa kirjallisuudessa ( Jobista Orwelliin. Kärsimys kirjallisuudessa, 2020; Kantian Antitheodicy. Philosophical and Literary Varieties, 2016), episteemisiä ja retorisia paheita (The Vices of Learning, 2014), antiikin merkityksiä ja muotoja myöhemmässä kirjallisuudessa sekä satiirin historiaa ja teoriaa, kuten latinankielistä runosatiiria (Neo-Latin Verse Satire, tulossa). Häntä kiinnostavat kaikenlaiset kirjallisuuden yhtymäkohdat filosofian, uskonnon ja lääketieteen kanssa.

Kuva: Veikko Somenpuro

Aisha Korpela

Aisha on kulttuurihyvinvoinnin, tanssin sekä kasvatus-ja hoitoalan ammattilainen. Aishalla on vahva osaaminen sosiaali-ja kulttuurialalta, jonka lisäksi hän on vuorovaikutuksen ja psykoterapeuttisen keho-ja liiketyöskentelyn asiantuntija sekä tanssin moniosaaja.

Aisha opiskelee tanssi-liiketerapeutiksi Eino Roiha Instituutissa, ja kirjoittaa juuri opinnäytetyötään. Aisha on Seinäjoella toimivan taiteen ja hyvinvoinninkeskus Studio Murroksen toiminnanjohtaja. Kaikessa työssään hänellä on hyvin vahva traumainformatiivinen työote.

Kuva: Kai Joronen

Siru Strömberg

Siru Strömberg on yleisen kirjallisuustieteen maisterivaiheen opiskelija Tampereen yliopistossa. Kiinnostuksen kohteina kertomukset, kerronnallinen lääketiede sekä sairaus ja terveys yhteiskunnassa. Krooninen kipu tuttua sekä omasta kokemuksesta että tutkimuksen kautta, ja aiheesta on parhaillaan tekeillä myös gradu.

Pinja Eskola

Pinja Eskola on vammainen aktivisti, vapaa kirjoittaja, kokemustoimija  ja vastavalmistunut seksuaalineuvoja. Räväkästä luonteestaan tunnettu Pinja ei pelkää puhua asioista suoraan, mutta kohtaa muut mahdollisimman avoimin mielin, ymmärtääkseen paremmin ympäröivää maailmaa.

Seksuaalineuvojan työssä Pinjalle tärkeintä on auttaa asiakasta löytämään seksuaalisuudesta voimavara sekä työkaluja mahdollisten haasteiden työstämiseen. Kirjoittajana hän ottaa kantaa yhteiskunnalisiin ilmiöihin  ja purkaa puhumattomuuden kulttuuria esimerkiksi jonkin vammaisuuteen, seksuaalisuuteen tai mielenterveyteen liittyvän seikan ympäriltä. Lue lisää hänen “Kynäniekan salaiset mietteet” -blogistaan.

Johanna Pohtinen

Johanna Pohtinen, FM, tekee väitöskirjaa Turun yliopiston etnologian oppiaineeseen suomalaisesta kinky-yhteisöstä. Kiinnostuksen kohteina ovat yhteisöllisyyden lisäksi kinkyyn liittyvät affektit, kinky identiteetti ja arki, sekä kinkyn materiaalisuus. Hän on käyttänyt työssään etnografisten menetelmien lisäksi luovaa kirjoittamista ja julkaissut tutkimusaineistoonsa pohjaavan Tavalliset pervot -kinkyrunozinen.

Kuva: Pihla Lehtinen.

Maria Mäkelä

FT, dosentti Maria Mäkelä on yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa ja kansainvälisesti tunnettu kertomuksen teoreetikko. Hänen tutkimusaiheensa ulottuvat kirjallisen tajunnankuvauksen kehityksestä ja aviorikoskertomuksen traditiosta someen ja tositelevisioon sekä politiikan, tekniikan ja talouden tarinankerrontaan.

Tällä hetkellä hän johtaa kahta monitieteistä ryhmäprojektia, Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiohanketta Välineelliset kertomukset (2018-2022) ja Emil Aaltosen Säätiön rahoittamaa projektia Tarinat tietotekniikan toteutuksessa (2019–2022). Mäkelän tutkimusryhmä on tullut erityisen tunnetuksi Kertomuksen vaarat -projektista, joka keräsi vuosina 2017-2020 somejoukkoistuksella esimerkkejä tarinallisuuden välineellisestä käytöstä eri elämänalueilla.

Kuva: Jonne Renvall

Ilari Aalto ja Elina Helkala

Ilari Aalto ja Elina Helkala ovat raisiolainen kirjailija-kuvittaja-pariskunta. He ovat julkaisseet sekä aikuisten että lasten tietokirjoja Suomen keskiajasta ja arkeologiasta. Heidän esikoisteoksensa Matkaopas keskiajan Suomeen (2015, Atena) sai vuonna 2016 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Pariskunnan yhteisten kirjahankkeiden lisäksi Ilari on kirjoittanut yhteistyöhankkeina myös oppikirjoja ja Valo askeleillani -tietokirjan pyhiinvaelluksista (2022, Kirjapaja). Ilari työskentelee arkeologina turkulaisessa Aboa Vetus Ars Nova -museossa, ja Elina on koulutukseltaan kuvataiteilija, joka on perehtynyt historia-aiheisiin kuvituksiin.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Mikko Äijö

Mikko Äijö on vastavalmistunut filosofian maisteri Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta. Hän tomii tällä hetkellä kirja-alan freelancerina ja on työskennellyt opintojensa aikana muun muassa kustannustoimittajaharjoittelijana ja äänikirjojen oikokuuntelijana, ja julkaissut myös hänen sukulaisensa sotapäiväkirjoihin perustuvan tietokirjan vuonna 2018. Vapaa-aikansa Mikko viettää urheillen ja penkkiurheillen – kulttuuria ja videopelejä unohtamatta.

Pauli Pietilä Hoccuspoccus Percele

“Se outo ja kohtelias naapurisi, joka huhuilee öisin tähdille ikkunasta ja päivisin poliisille postilaatikosta. Räpistä ja lavarunoudesta ammentaen tuo hämmentyneiden runolavojen laulusorsa jakaa toivontäyteiset oivalluksensa elämän keskeltä, vierestä, läpi ja aina ytimeen asti.”