Tutustu Elävän kirjallisuuden festivaalin 2025 esiintyjiin. Ohjelmat ja aikataulun löydät täältä.
Helmi Ada on savolaislähtöinen, nyttemmin tamperelaistunut laulaja-lauluntekijä, jonka poprock-kappaleet kertovat aikuistumisen kasvukivuista, oman tien etsimisestä, ihmissuhteista ja etenkin rakkaudesta. Helmi Adan anteeksipyytelemätön ja omaleimainen tarinankerronta luo koukuttavan yhdistelmän mennyttä ja modernia. Kuvaaja: Iida Schwartz
Rae Aiemaa on esitystaiteilija, sekä runoilija, jonka viskeraaleissa performansseissa vaihtelee loitsimisen, riivattuna olemisen ja vastaanottamisen tilat. Rae on kiinnostunut eläimyydestä, silkasta olemisesta ilman yhteiskunnan sääntöjä. Hän rakastaa jokaista ruumiillista oloa, dissosiaatiosta euforiaan. Eniten Rae kirjoittaa pyhyydestä, erotiikasta, ja mielen vinoumista. Hän kirjoittaa, jotta voi esiintyä, ja esiintyy, jotta voi elää; nämä jokaisessa mahdollisessa järjestyksessä.
Emmi Itäranta on suomalainen kirjailija, jonka teoksia on käännetty 25 kielelle. Itärannan kirjoja on kuvattu lyyrisiksi dystopioiksi, ja ne käsittelevät usein ympäristötematiikkaa tieteis- ja fantasiafiktion keinoin.
Jani Ylönen viimeistelee Jyväskylän yliopistolle väitöskirjaa, jonka aiheena on lisääntymisgeeniteknologiaan liittyvät etiikan ja intersektioiden kysymykset nykytieteiskirjallisuudessa. Hänen tarkastelee, kuinka romaaneissa käsitellään niin geenimanipulaatiosta päättäviä tahoja vanhemmista instituutioihin kuin niiden ihmisten kokemuksia, joiden perimää on muokattu. Analyysin keskiössä on fiktion käymä keskustelu niin bioetiikan kysymysten kuin feministisen tutkimuksen keskeisten käsitteiden luokan, sukupuolen ja etnisyyden kanssa.
Jussi “J.P.” Laitinen on Tampereen Pispalassa asuva filosofian maisteri ja kirjailija. Juuri ilmestynyt romaani Hirviö (Teos 2025) käsittelee globaalia ekokriisiä. Päiväkirjaromaanissa yhden ihmisen eksistentiaalinen kriisi peilautuu koko planeetan kohtaloon. Laitisen esikoisromaani Lume (Teos 2019) sai kaksi kirjallisuuspalkintoa. Laitinen on kirjoittanut ilmastosta ja muista ympäristöaiheista yli kaksi vuosikymmentä tietokirjailijana ja ympäristötoimittajana. Näistä töistä hän on saanut useita ympäristö- ja journalistipalkintoja, kuten tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon. J.P. Laitinen tunnetaan myös laulaja-lauluntekijänä.
Anu Kaaja on tamperelaissyntyinen kirjailija, joka käsittelee teoksissaan usein ruumiillisuutta, kuvataiteita ja visuaalista kulttuuria. Joulukuussa 2024 HS-raati nosti kaksi hänen teoksistaan 2000-luvun parhaiden kotimaisten kirjojen listalle. Lisäksi Kaaja on ollut kahdesti Runeberg-ehdokkaana, ja hänelle on myönnetty Jarkko Laineen ja Kalevi Jäntin palkinnot. Kaajan teosten omaperäiset kerrontaratkaisut ja voimakas symboliikka ovat niin lukijoiden kuin kirjallisuudentutkijoiden suosiossa. Kuvaaja: Jirina Alanko
Jenna Viro on kirjailija, jolle taidemuodon rajat ovat tutkittavia kysymyksiä, kategorisuus keino tehdä kimeeroja ja hämmennys tarvittava liike ajatusten pyörittämiseen. Hänen esikoisteoksensa Tuhkimoleikkaus (2023) oli arvostelumenestys ja Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokas.
Hanna Samola on Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. Hän tutkii tällä hetkellä suomalaisen nykykirjallisuuden satuintertekstuaalisuutta ja Suomen kirjallisuushistoriaa. Tutkimuksessaan hän on perehtynyt myös seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden aiheisiin tarkastelemalla esimerkiksi seksin ja väkivallan intermediaalisia esityksiä Anu Kaajan proosassa.
Rimma Erkko (FM) on väitöskirjatutkija, kirjailija ja kuvittaja. Erkko tutkii väitöskirjassaan groteskeja uskomustarinoita ja niiden visuaalisia adaptaatioita. Hänen esikoisromaaninsa Teräsjää ilmestyi lokakuussa 2024.
Sara Norja on kirjailija ja filologi, joka on syntynyt Englannissa, mutta asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Kaksikielisyys värittää Saran elämää ja kirjallista tuotantoa: hän kirjoittaa fiktiota ja runoutta sekä englanniksi että suomeksi. Häneltä on ilmestynyt suomeksi tietokirja Alkemian historia (SKS Kirjat) ja säeromaani Kummajaisten kesä (Nysalor). Kuvaaja: Henry Söderlund
Sari Kivistö on yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa. Kivistö on tutkinut uransa aikana laajalti kirjallisuushistoriaa ja antiikin pitkiä traditioita. Festivaalien teemaan liittyvät hänen tutkimuksensa kärsimyksestä ja kivusta kirjallisuudessa (esim. teos Jobista Orwelliin. Kärsimys kirjallisuudessa, 2020), lääketieteellisistä satiireista, satiirisista sairauksista ja terapioista (esim. teos Medical Analogy in Latin Satire, 2009) sekä myös naurun ja runouden ruumiillisia vaikutuksia ja dietetiikkaa kirjallisuushistoriassa koskevat tutkimukset. Tällä hetkellä hän johtaa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta ”Kirjallinen sukupuutto. Kadonneet kirjallisuuden lajit ja menneisyyden kuvittelu”.
Anna Ovaska on kirjallisuudentutkija. Hän on tutkinut kivun, trauman ja sairauden kokemuksia modernistisessa ja nykykirjallisuudessa. Häntä kiinnostavat erityisesti feministiset, queerit ja rampateorian näkökulmat normeja rikkoviin ruumiillisiin kokemuksiin. Anna opettaa myös kerronnallista lääketiedettä Tampereen yliopistossa.