EKF haluaa kiittää kaikkia kävijöitä, esiintyjiä ja työntekijöitä mahtavasta festivaalipäivästä!

ekf twitter

Vuoden 2009 Tiiliskivi-finalistit valittu 20.12.2009

Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestön Teeman vuosittain jakama kirjallisuuspalkinto. Palkinnon avulla halutaan nostaa esille ansiokkaita teoksia, jotka ovat jääneet julkisuudessa huomiotta.
Tänä vuonna kirjallisuudenopiskelijoista koostuva raati on valinnut finaaliin seuraavat teokset:
Emma Juslin Yksin yhdessä (Teos ja Söderströms), Helmi Kekkonen Kotiin (Avain), Juha Kulmala Emme ole dodo (Savukeidas), Arto Lappi Lumiputous (Sammakko), Juhani Laulajainen, Äärettömän hyvä [...]

EKF Runo-ohjelmistossa: “Tulenkantajat. Nyt.” 17.12.2009

Elävän Kirjallisuuden Festivaalin runo-ohjelmistossa leiskuaa “Tulenkantajat. Nyt.”
Annikin Runofestivaalin tuottaman runo-ohjelmiston teema, sai alkunsa esiintymispaikkana toimivasta Werstaan höyrykonemuseosta. Koneromanttinen esiintymispaikka vei ajatukset 1920-luvun modernismin esitaistelijoihin, ja siihen keitä voisivat olla tämän päivän Tulenkantajat…?
Annikin Runofestivaalin tuottaja Simo Ollila kertoo: “halusimme koota ohjelmiston sanankäyttäjistä, jotka ovat avaamassa erilaisia ikkunoita, jos ei nyt enää Eurooppaan, niin ainakin joihinkin uusiin [...]

Poetiikkaa-keskustelu festivaalin ohjelmistoon! 16.12.2009

Vilja-Tuulia Huotarisen luotsaamassaa kriittisessä Poetiikkaa-keskustelussa toisistaan mittaa ottavat Tapani Kinnunen, Karri Kokko, Riina Katajavuori ja Johanna Venho. Katso keskustelijoiden profiilit täältä.

ekf postituslista

Anna sähköpostiosoitteesi liittyäksesi postituslistallemme.

Esiintyjät

A

RISTO AHTI

Risto Ahti: Täsmällinen selvitys ei mistään

”Jumalat voivat laulaa itselleen ylistystä vain ihmisen suulla – siksi heidän on mentävä ihmisen sisälle.”

Heimosta kasvaa kansa, kansasta kansakunta. Vallan kasvaessa syntyy valtakunta, jossa ihmisistä tulee joko vallattomia tai valtavia.

Risto Ahti analysoi valtaa, sen ilmenemismuotoja ja vallan suhdetta kansaan, mutta samalla hän sukeltaa syvälle siihen, mitä on olla ihminen; taiteeseen, historiaan, elämän ikävään. Ahdin tyyli on aforistinen ja piikikäs mutta myös ymmärtävä ja itseironinen. Demokraattisessa ympäristössä väitteitä esittävä runoilija on virkistävä poikkeus.

Taiteilijaprofessori Risto Ahti (s. 1943) on kirjoittanut yli 20 runoteosta, toiminut ahkerana kääntäjänä, kriitikkona, esseistinä ja muun muassa kirjoittamisen opettajana. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle.

© Risto Ahti

© Risto Ahti, Yle

VIRPI ALANEN

Suuren kritiikkikeskustelun puheenjohtajana toimii Virpi Alanen Suomen arvostelijain liitosta.

H

JANNE HANNULA – TAIDETTA VAI LEIPÄTYÖTÄ?

Janne Hannula on Tamperelaisen Tukkateatterin aktiivijäsen. Hannula liittyi vuonna 1999 perustettuun Tukkateatteriin 2001. Hän näyttelee, ohjaa, kirjoittaa ja toimii äänimiehenä. Hannulan viimeisin ohjaus “Mort” kuuluu tällä hetkellä Tukkateatterin ohjelmistoon.

SARI HARSU – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

OLLI HIETALA

Sarjakuvapiirtäjä Olli Hietalan ääni kantaa keskustelussa Raivoa & lamaannusta ja leikkimielisessä sarjakuvallisessa piirroskamppailussa Kuvasauna ja värilöylyt. Hietalan sarjakuvablogi on luettavissa täällä. Haastattelijana Ville Hänninen.

VILLE HYTÖNEN

Ville Hytönen (s.1982) on Hämeenlinnassa asuva turkulainen runoilija ja Savukeidas Kustannuksen kapteeni.

Ville Hytönen

© Ville Hytönen

KARO HÄMÄLÄINEN

Kirjallisuuskritiikin verkkolehden Kiiltomadon päätoimittaja Karo Hämäläinen ottaa osaa Suureen kritiikkikeskusteluun.

OTSO HÖGLUND

Sarjakuvapiirtäjä ja kuvataiteilija Otso Höglundin ääni kantaa paneelikeskustelussa Raivoa & lamaannusta ja leikkimielisessä sarjakuvallisessa piirroskamppailussa Kuvasauna ja värilöylyt. Haastattelijana Ville Hänninen.

I

J.K IHALAINEN – TULENKANTAJAT.NYT

J. K. Ihalainen on runoilija, kustantaja, kääntäjä, pitkän linjan kulttuurivaikuttaja ja kosmopoliitti. Ihalaista on kutsuttu totaalirunoilijaksi, viitaten hänen tapaansa paitsi kirjoittaa, niin myös kustantaa, painaa ja kulkukaupata itse teoksensa. Vuodesta 1978 lähtien Ihalainen on julkaissut 34 runokirjaa. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut kymmenen tietoteosta sekä julkaissut useita käännöksiä. Ihalainen on jo vuosia ollut yksi maamme aktiivisimmin esiintyvistä runoilijoista. J.K Ihalainen on myös tehnyt viime vuosina yhteistyötä rap-artisti Asan kanssa. J.K Ihalainen esiintyy EKF:n “Tulenkantajat. Nyt.”-runo-ohjelmassa.

© Simo Ollila

© Simo Ollila

K

PAULI KALLIO

Sarjakuvakäsikirjoittaja, -kääntäjä ja -julkaisija Pauli Kallio keskustelee Sarjakuvan älyttömyydestä. Kallion tuotantoon kuuluu muun muassa Kramppeja ja Nyrjähdyksiä sarjakuva. Haastattelijana Tommi Musturi.

RIINA KATAJAVUORI – POLEMIIKKIA POETIIKASTA

Riina Katajavuori on kirjoittanut kaksi romaania, neljä lastenkirjaa, yhden novellikokoelman sekä viisi runokokoelmaa, joista viimeisin, Kerttu ja Hannu (Tammi) ilmestyi 2007. Viimeksi hän julkaisi lastenkirjan Pentti miesten Lapin-reissulla yhdessä kuvittaja Salla Savolaisen kanssa (2008). Syksyllä 2009 Katajavuoren uusia runoja ilmestyi yläasteikäisille suunnatussa antologiassa Runo vieköön (toim. Kari Levola).

© Tammi, Marja-Leena Hukkanen

© Tammi, Marja-Leena Hukkanen

TAPANI KINNUNEN – POLEMIIKKIA POETIIKASTA

Tapani Kinnunen (s. 1962) on seitsemän runokokoelmaa julkaissut turkulainen runoilija. Hänen viimeisin teoksensa Amerikkalainen parranajo. Runot 1994–2009 (Savukeidas) ilmestyi keväällä 2009. Kinnunen on vaikuttava lavaesiintyjä, ja hän on tehnyt kiertueita Suomen lisäksi mm. Englannissa ja Baltian maissa. Häneltä on julkaistu Englannissa runoteos Hard Core. Kinnunen tunnetaan ns. suomalaisen katurunouden Grand Old Manina.

© Tapani Kinnunen

© Tapani Kinnunen

ERKKI KIVINIEMI

Erkki Kiviniemi on tamperelainen kustantaja ja kirjailija, Runokauppa Kattilan perustaja. Aiemmin Kiviniemi on julkaissut Uuno Kailaan elämään perustuvan romaanin Paljain jaloin (2002) ja runoteoksen Toinen metsä (2005). Nyt ilmestyvä Tietön tie on aforismikokoelma, jonka tekstit ovat syntyneet tradition ja inspiraation synteeseinä, lukemisen ja kokemisen yhteistuloksina. Kiviniemi kuvaa ihmistä kolmesta näkökulmasta: pyrkijänä, suhtautujana ja näkijänä.

KARRI KOKKO – POLEMIIKKIA POETIIKASTA

Karri Kokko (s. 1955) on helsinkiläinen runoilija ja Parnasson toimittaja. Hänen uusimmat teoksensa ovat “Sillat voitetaan kulkemalla” (ntamo 2009) ja “Töllötin” (ntamo 2009).

© Karri Kokko

© Karri Kokko

OSSI KOSKELAINEN – TAIDETTA VAI LEIPÄTYÖTÄ?

Koskelainen on TeaKin kasvatteja ja valmistui ohjaajaksi vuonna 2008. Hän ohjaa seuraavaksi Tampereen YT:lle näytelmän “Amatöörit”.

JUHA KULMALA – TULENKANTAJAT.NYT

Juha Kulmala on turkulainen kolme ylistettyä kokoelmaa julkaissut runoilija. Hänen viimeisin julkaisunsa on viime syksynä julkaistu Emme ole Dodo. Teos on valittu Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon 2009 finalistiehdokkaaksi. Herrasmiesanarkistiksikin luonnehdittu Kulmala tuulettaa runoissaan usein aikamme ilmiöitä ja konsensushakuisuutta. “Kulmalan kaltaista verbaalista vyöryttäjää ei ole muutamaan aikaan syntynyt.” kirjoitti kriitikko hänen esikoisteoksestaan. Kulmala on myös suomentanut venäläisanarkisti Pjotr Kropotkinin tekstejä. Juha Kulmala esiintyy EKF:n “Tulenkantajat. Nyt.”-runo-ohjelmassa.

© Lotta Djupsund

© Lotta Djupsund

L

SINIKKA LAITINEN – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

AINO LOUHI

Kuvataiteilija Aino Louhi esiintyy ohjelmanumerossa Kuvasauna ja värilöylyt.

M

HANNERIINA MOISSEINEN

Hanneriina Moisseinen (s.1978) on lieksalainen kuvataiteilijan koulutuksen saanut sarjakuvataiteilija, joka on omistanut elämänsä kauneuden näkemiselle ja kokemiselle. Moisseinen on tarinankertoja, jonka sarjakuvallinen työ sitoutuu voimakkaasti suomalaiseen kansanperinteeseen. Usein hänen tarinoittensa henkilöhahmot kokevat järisyttäviä tunne-elämyksiä, mihin tekijä kertoo itsekin eläytyvänsä voimakkaasti. Moisseinen yhdistelee ennakkoluulottomasti erilaisia tekotapoja, mm. ompelua ja kirjontaa, venyttäen näin sarjakuvailmaisun muotoa totutusta.

© Hanneriina Moisseinen

© Hanneriina Moisseinen

TOMMI MUSTURI

Sarjakuvataiteilija Tommi Musturi esiintyy ohjelmanumerossa Kuvasauna ja värilöylyt.

N

MEIJU NISKALA

Meiju Niskala (s. 1978) on esitystaiteilija ja kirjailija, joka keskittyy töissään julkiseen tilaan, vuorovaikutukseen, leikkiin ja siihen, kuinka keksiä maailma joka päivä uudelleen. Oman taiteellisen työnsä ohessa hän toimii luennoitsijana ja opettajana useissa Suomen taidekouluissa sekä konsultoi, konseptisuunnittelee ja vetää työpajoja mm. Helsingin ja Turun julkisen tilan suunnittelua ja palvelua kehittäville työryhmille. Niskalan tunnetuimpia kirjoja Olet tässä -kaupunkiteosformaattiin kuuluvat Olet tässä (Turku) sekä Olet tässä (Helsinki).

© Meiju Niskala

© Meiju Niskala

JYRKI NISSINEN

Sarjakuvataiteilija Jyrki Nissinen esiintyy ohjelmanumerossa Kuvasauna ja värilöylyt.

P

RIIKKA PALANDER

Riikka Palanderin Maa muistaa matkustajan on 22-vuotiaan jyväskyläläisen filosofian opiskelijan esikoisrunoteos.

© Riikka Palander

© Riikka Palander

KAIJA PAPU

Taiteilija Kaija Papu esiintyy ohjelmanumerossa Kuvasauna ja värilöylyt.

VILLE PIRINEN

Vapaa taiteilija Ville Pirinen esiintyy ohjelmanumerossa Kuvasauna ja värilöylyt.

TIINA POUTANEN – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

PETRI PYKÄLÄINEN – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

R

KARI RAINERANTA – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

PANU RAIPIA – TAIDETTA VAI LEIPÄTYÖTÄ?

Raipia toimii Tampereen Komediateatterin teatterinjohtajana ja Suomen Teatteriopiston toiminnanjohtajana. Raipian viimeisin ohjaustyö on Tampere-talolla tammikuussa esitetty “The Sound of Music”.

RAUHATÄTI – TULENKANTAJAT.NYT

Vahvalla lappilaismurteella riimittelevä, alunperin Sodankylästä kotoisin oleva rap-artisti Rauhatäti on tuonut uusia tuulia suomalaiselle hiphop-näyttämölle. Vahvasti naisnäkökulmasta räppäävä, puolitoista vuotiaan lapsen äiti Rauhatäti on ennen omalla nimellään tekemää musiikkia ja keikkoja, soittanut haitaria ja laulanut mm. Asa & Jätkäjätkien keikkakokoonpanossa. Rauhatäti valmistelee parhaillaan debyyttilevyään. Rauhatäti esiintyy EKF:n “Tulenkantajat. Nyt.”-runo-ohjelmassa.

© Rauhatäti

© Rauhatäti

MIKA RASSI

Vladimir Majakovskin matkakirjan  Minun löytämäni Amerikka suomentaja Mika Rassi (s.1981) on tamperelainen suomentaja. Rassi on suomentanut Majakovskin lisäksi muun muassa Daniil Harmsia ja Robert Owenia. Haastattelijana Ville Hytönen Savukeitaalta.

@ Ville Hytönen

© Ville Hytönen

“Raivokkaana futuristina aloittanut ja viimeistään ennenaikaisen kuolemansa jälkeen vallankumouksen viralliseksi runoilijaksi Neuvostoliitossa jähmetetty Vladimir Majakovski (1893–1930) paitsi kirjoitti myös matkusti intohimoisesti. Hänen pisin matkansa ulottui Atlantin yli uudelle mantereelle. Ne tekstit, jotka Majakovski matkaltaan kirjoitti, olivat eräitä harvoja neuvostovenäläisten ulottuvilla olleita ensi käden kuvauksia merentakaisesta maailmasta. Runoilija löytää Amerikoista niin rikollisuutta kuin sydämellisyyttä, yhtä hyvin tropiikin kuin teknologian huumaa. Niin ikään ristiriitojen täyttämän kirjoittajan omakuva piirtyy vieraiden maiden taustaa vasten vuoroin ihailun ja vuoroin halveksunnan täyttämässä räjähtävässä kuvauksessa.”

JUHA RAUTIO

Juha Raution esikoisrunokokoelma Olen matkinut kaikkia lintuja (Sanasato) julkaistiin syksyllä 2009. Rautio on esiintynyt neljällä Saimaan runokiertueella, monitaidefestivaaleilla ja erilaisissa runoperformansseissa mm. poikkitaiteellisen M.I.S.S:n, tanssija Marjo Selinin, sekä jonglööri Sakari Männistön kanssa.

© Teemu Juutilainen/Studio Leimu 2008

© Teemu Juutilainen/Studio Leimu 2008

HENRI REHNSTRÖM – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

YRJÖ JUHANI RENVALL –TAIDETTA VAI LEIPÄTYÖTÄ?

Renvall on Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen teatteritieteen professori. Hän on toiminut ohjaajana, näytelmäkirjailijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja näyttelijänä. Viimeisimpiä Renvallin ohjauksista on muun muassa Näyttelijäntyön laitoksen “Reviisori”.

S

TOMI SALMELA – TAIDETTA VAI LEIPÄTYÖTÄ?

Salmela on Teatteri Telakan perustajajäseniä. Hän on näytellyt useissa elokuvissa, viimeisimpinä muun muassa “Täällä Pohjantähden alla”.

SUSANNA SNELLMAN

Kadun Äänet-organisaation johtohahmo Susanna Snellmanilla on pitkä tausta nuorten kanssa tehtävästä kulttuurityöstä. Susanna on ohjannut ja käsikirjoittanut useita lasten ja nuorten teatteriprojekteja. Improvisaatiokouluttajana hän rohkaisee nuoria löytämään omaa intoa ja uskallusta esiintymiseen. “Pieni onnistuminen isossa asiassa on iso onnistuminen” hän muistuttaa. Näistä onnistumisista koottiin Kadun Äänet-työryhmän ja nuorten yhdessä toteuttama Sisäistä voimaa-musikaali sekä esiintyminen viime kesän Pori Jazzeilla.

© Susanna Snellman

© Susanna Snellman

MARKKU SOIKKELI

Markku Soikkeli Suomen arvostelijain liitosta ottaa osaa Suureen kritiikkikeskusteluun.

MARIA SYVÄLÄ – ROBUSTOS

Robustoksen kustantama Koti on itsenäinen kolmas osa trilogiassa joka kuvailee hämäläisen Kaukametsän kylän väen vaiheita. Teos julkaistaan Bertel-salissa EKF:n lauantai-iltapäivässä.

Koti on Syvälän kolmas kaunokirjallinen teos, romaani eräästä kodista nousu- ja laskukausien mainingeissa. Ihmiset ja asukkaat tulevat ja menevät, mutta Koti jää. Koti on enemmän kuin paikka tai mielentila, se on myös ihmisen pyrkimys ja etsintä kuviteltua onnea kohti.

© Ari Korkala

© Ari Korkala

T

SUSANNA TAIVALSALMI – ROBUSTOS

Susanna Taivalsalmi (s. 1982 Tampere) voitti 14. valtakunnallisen Runo-Kaarina -esikoisteoskilpailun 163 kokoelman joukosta 2007. Esikoisteos Pieni verenkuva ilmestyi samana vuonna. Hänet on kahdesti palkittu Pirkanmaan kirjoituskilpailussa.

Susanna on tunnettu runoesiintyjä ja Viitapiirin aktiivi. Susannan toinen runokokoelma Kirjallinen pelonteko julkaistaan Robustoksen 5-vuotisjuhlatunnilla Bertel-salissa. Tilaisuuden jälkeen Susanna on tavattavissa Robustoksen osastolla.

Susanna Taivalsalmi

© Samuli Vuorinen

SISKOTUULIKKI TOIJONEN

Kritiikkiportin päätoimittaja Siskotuulikki Toijonen ottaa osaa Suureen kritiikkikeskusteluun.

V

ULLA VAARNAMO – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

JUHANI VALKAMA –TAIDETTA VAI LEIPÄTYÖTÄ?

Valkama on Tampereen Ylioppilasteatterin keskeisiä jäseniä. Hän on kirjoittanut ja ohjannut viime vuonna YT:n ohjelmistossa nähdyn “Väkivaltamusikaalin”.

JOHANNA VENHO – POLEMIIKKIA POETIIKASTA

Johanna Venho (s.1971) on julkaissut neljä runokokoelmaa. Niistä uusin on Tässä on valo (WSOY), joka ilmestyi keväällä 2009. Edellisellä kokoelmallaan Yhtä juhlaa (WSOY, 2006) hän voitti Einari Vuorela -runopalkinnon ja Katri Vala -palkinnon. Johanna Venho on kirjoittanut myös kuusi lastenkirjaa: muun muassa etsivätoimiston seikkailuista kertovia Okulus-kirjoja sekä Puolukkavarvas-lorukirjan, jonka on kuvittanut Anne Peltola. Venhon runoja on käännetty usealle kielelle, mm. englanniksi, tsekiksi ja italiaksi.

© Johanna Venho

© Johanna Venho

LASSI VIERIMAA

Taitava äänisuunnittelija ja muusikko Lassi Vierimaa on kiinnostunut siitä, miten ihminen aistii äänimaailmojen kautta ja miten monella eri tavalla musiikkia voidaan kuulla. Kadun Äänet-työryhmässä Lassi on saanut nuorten äänen soimaan ja tulemaan kuulluksi musiikin avulla. Omista sävellyksistä Be My Friend-julkaisu saavutti maailmanjulkisuutta ja soi muun muassa Ministry of Sound – Annual 2006-kokoelmalla.

© Lassi Vierimaa

© Lassi Vierimaa

HELENA VIRTAIN – RUNOIMPROVISAATIORYHMÄ MUUNTAJA

SEIJA VILÉN – AVAIN

Vapaana toimittajana työskentelevän Seija Vilénin esikoisromaani Mangopuun alla on tarina nuoren naisen elämästä uskonnollisessa yhteisössä. Tiestä, joka avautuu, kun uskaltaa lähteä pois. Romaani liikkuu neljässä maassa: Intiassa, Suomessa, Kanadassa ja Tanskassa. Päähenkilö palaa lapsuutensa mielikuvitusleikkeihin, vaikka uudet opit kieltävätkin Likka-Kaarinan viettelykset ja Valhe-Veeran kieroudet. Intialaiset tarut kietoutuvat arkitodellisuuteen, kun väkivalta nostaa päätään suomalaisessa kerrostaloasunnossa.