Esiintyjät 2017

SIVULLISUUDEN KUVAT

Kaisa Rautaheimo työskentelee Helsingin Sanomien valokuvaajana. Työn ohella hän työstää laajoja dokumenttiprojekteja. Ann-Mari Huhtanen on helsinkiläistynyt vapaa toimittaja ja toinen Nuoren Voiman päätoimittajista. Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa ja Ylioppilaslehdessä. Huhtanen on erikoistunut pitkiin reportaaseihin ja henkilöjuttuihin.

Poliitikkojen puheissa ja sosiaalityöntekijöiden papereissa tarinat yhteiskunnan sivullisiksi ajautuneista näyttävät usein hyvin samankaltaisilta. Syrjäytyneiksi leimatuilta harvoin kuitenkaan kysytään itseltään mielipiteitä tai kokemuksia silloin, kun mietitään, mitä heille tulisi tehdä. Voivatko dokumentaarinen elokuva ja valokuva antaa äänen ihmisille ja ihmisryhmille, joista on totuttu puhumaan, mutta joita liian harvoin kuullaan? Yhteiskunnallisesta sivullisuudesta ja sivuuttamisesta taiteen ja dokumentin aiheena keskustelevat valokuvaaja Kaisa Rautaheimo, toimittaja Ann-Mari Huhtanen ja elokuvaohjaaja Iiris Härmä. Keskustelun yhteydessä nähdään myös Härmän lyhytdokumentti Hiljaisen talven lapsi ja Kaisa Rautaheimon valokuvia Pojat-valokuvaprojektista. Moderaattorina toimii Tuukka Tuomasjukka.

 

 

MAAHAN MUUTTANUT KIRJAILIJA = MAAHANMUUTTAJAKIRJAILIJA?

Onko maahan muuttanut kirjailija aina maahanmuuttajakirjailija? Keiden näkökulma ja ääni pääsevät esille suomalaisessa nykykirjallisuudessa ja siitä käytävässä keskustelussa? Saako maahanmuuttajataustainen kirjailija olla suomalainen kirjailija tai ihan vain kirjailija? Onko suomalaisen kirjallisuuden oletettu lukija aina sellainen, jonka esi-isätkin olivat suomalaisia? Paneelissa suomalaisen kirjallisuuden ylirajaisuutta pohtivat kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Olli Löytty, Kirjailija Alexandra Salmela sekä runoilija-kääntäjä Kiamars Baghbani. Paneelin moderaattorina toimii FM, kulttuuripolitiikan tohtoriopiskelija Taija Roiha.

 

 

AIKUISET LOLITAT JA YHDESSÄ KIRJOITTAMISEN TAITO

Mitä on bitch lit ja mitä se kertoo naisista? Entä ihmisistä? Miten kirjoittaa prostituutiosta? Onko huora ruma sana? Bitch litin on sanottu olevan tummempaa, synkempää ja roisimpaa kuin chick lit. Narttuoopperaa, jossa hahmot ovat yleensä sählääviä antisankarittaria, mutta joille pitää antaa ääni ettei heidän ylitseen käveltäisi. Kirjailijat Heli Slunga ja Jaana Seppänen keskustelevat romaanistaan Lapin lolita, joka on häpeämätön kertomus huonoista naisista, viattomuudesta, rahasta ja lihasta (WSOY 2016). Haastattelijana Piita Kiviaho.

 

 

KUVITTAJIEN KERTOMAA

Miten syntyvät kuvitukset lastenkirjoihin, levyn- ja kirjankansiin? Millainen on kuvituksen suhde kertomukseen? Keskustelussa käsitellään kuvittamista materiaalisuuden näkökulmasta: millainen on kuvittamisen prosessi, ja millaista materiaalista esinettä kuvitus on osana rakentamassa? Keskustelijoina ovat kuvittaja ja kuvataiteilija Aino Louhi, sarjakuvataiteilija Ville Pirinen, graafikko Markus Pyörälä ja kuvittaja Anna Emilia Laitinen. Keskustelun aikana päästään tutustumaan taiteilijoiden työskentelyn eri vaiheisiin työnäytteiden kautta. Keskustelua vetää Leena Romu.

Aino Louhi on tamperelainen kuvataiteilija ja kuvittaja, jonka tuotanto koostuu värikkäistä akryylimaalauksista, lastenkirjakuvituksista, omaelämäkerrallisista sarjakuvista sekä piirustus- ja esineinstallaatioista. Tällä hetkellä Louhi tekee aikuisille suunnattua kuvakirjaa ja maalaa töitä seuraavaan näyttelyynsä.

Aino Louhi on tamperelainen kuvataiteilija ja kuvittaja, jonka tuotanto koostuu värikkäistä akryylimaalauksista, lastenkirjakuvituksista, omaelämäkerrallisista sarjakuvista sekä piirustus- ja esineinstallaatioista. Tällä hetkellä Louhi tekee aikuisille suunnattua kuvakirjaa ja maalaa töitä seuraavaan näyttelyynsä.

Ville Pirinen on tamperelainen sarjakuvataiteilija ja muusikko. Hänen sarjakuviaan on julkaistu tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien, ja tähän mennessä julkaistuja sarjakuvakirjoja löytyy reilut parikymmentä. Aloitti juuri työt Pirkanmaan ensimmäisenä sarjakuvataiteen läänintaiteilijana.

Ville Pirinen on tamperelainen sarjakuvataiteilija ja muusikko. Hänen sarjakuviaan on julkaistu tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien, ja tähän mennessä julkaistuja sarjakuvakirjoja löytyy reilut parikymmentä. Aloitti juuri työt Pirkanmaan ensimmäisenä sarjakuvataiteen läänintaiteilijana.

Anna Emilia Laitinen on Tampereella asuva kuvittaja, jonka luontoaiheisia maalauksia on julkaistu ympäri maailman. Hän on kuvittanut yhden lastenkirjan Italiaan, kaksi Ranskaan ja uusin julkaistaan Yhdysvalloissa. Luonnoskirjan sivuille hän piirtää mieluiten puutaloja, majoja, telttoja sekä puitten lehtiä. Viimeiset kaksi luettua kirjaa ovat Margaret Atwoodin Orjattaresi sekä Einar Már Guðmundssonin Pyöreän portaikon ritarit, jonka sivulle joku oli piirtänyt mustekynällä tulivuoren.

Anna Emilia Laitinen on Tampereella asuva kuvittaja, jonka luontoaiheisia maalauksia on julkaistu ympäri maailman. Hän on kuvittanut yhden lastenkirjan Italiaan, kaksi Ranskaan ja uusin julkaistaan Yhdysvalloissa. Luonnoskirjan sivuille hän piirtää mieluiten puutaloja, majoja, telttoja sekä puitten lehtiä. Viimeiset kaksi luettua kirjaa ovat Margaret Atwoodin Orjattaresi sekä Einar Már Guðmundssonin Pyöreän portaikon ritarit, jonka sivulle joku oli piirtänyt mustekynällä tulivuoren.

Markus Pyörälä (s. 1983) on kirjasuunnitteluun ja kuvittamiseen erikoistunut graafinen suunnittelija.

Markus Pyörälä (s. 1983) on kirjasuunnitteluun ja kuvittamiseen erikoistunut graafinen suunnittelija.

Leena Romu toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa. Väitöskirjassaan Romu tutkii sarjakuvassa rakentuvia kuvan ja sanan suhteita sekä ruumiillisuuden esittämistapoja. Romu on kiinnostunut pohtimaan, miten kuvalla ja kuvan ja sanan yhdistelmällä esitetään vaikeasti sanallistettavia asioita ja millainen tulkinnallinen tila kuvan ja sanan vuorovaikutuksessa muodostuu.

Leena Romu toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa. Väitöskirjassaan Romu tutkii sarjakuvassa rakentuvia kuvan ja sanan suhteita sekä ruumiillisuuden esittämistapoja. Romu on kiinnostunut pohtimaan, miten kuvalla ja kuvan ja sanan yhdistelmällä esitetään vaikeasti sanallistettavia asioita ja millainen tulkinnallinen tila kuvan ja sanan vuorovaikutuksessa muodostuu.

 

 

PUISTOFILOSOFIA

Puistofilosofia-tapahtuma rantautuu jälleen Elävän Kirjallisuuden Festivaalille keskustelemaan yleisön kanssa tapahtuman kantavasta teemasta.
Mitä on olla yksilönä sivussa ympäristöstään tai yhteiskunnasta? Entä, kun oman kulttuurin ominaispiirteet, kuten kieli, joutuu kamppailemaan olemassaolostaan? Toisaalta, kirja objektina on kiinnostava: Parhaimmillaan se on artefakti, taideteos. Mitä kirjan sivulla oleminen on? Mitä kirjan graafiseen ulkoasuun kätkeytyy ja millaisia affekteja se lukijassaan herättää? Keskustelu lähtee liikkeelle filosofian merkityksestä. Historiallisesti filosofia ja filosofit ovat välillä olleet yhteiskunnan keskiössä, välillä marginaalissa. Pitäisikö filosofian olla ehdottomasti osana yhteiskuntaa, vai syntyykö paras jälki ”kuplan” ulkopuolella, periferiassa? Entä, mikä on humanismin merkitys ajallemme? Onko deterministisessa talousajattelussa ja vaihtoehdottomassa politiikassa unohdettu kokonaan ihminen ja ympäristö? Olemmeko siis ihmisinä, yksilöinä ja yhteisön jäseninä, kokonaan sivulla? Dialogin riemua ei estä mikään. Katsotaan yhdessä, kuinka sivulle tarina päättyy. Kolme filosofia, Tapani Laine, Timo Vuorio ja Antti Sorri, johtavat keskustelua. Sydämellisesti tervetuloa mukaan keskustelmaan, esittämään kysymyksiä ja vaihtamaan ajatuksia. Puistofilosofia-tapahtuman esittely: www.puistofilosofia.fi

 

 

SANATON

Vuonna 2015 perustettu kirjoittajakollektiivi Sanaton innostuu sanoista ja hiljaisuudesta! Sanaton luovii mielen, kehon ja tunteiden ilmaisussa ja miettii miten eri tavoin kirjoittamista voi herätellä esiin. Toiminnassa korostuu yhteisökirjoittaminen, yhdessä tekeminen ja tekstien vuoropuhelu, sekä kirjoitusharjoitusten vaihtelevuus. Sanattomaan kuuluvat Anniina Käiväräinen, Mia Lempinen ja Saara Metsäranta. Sanaton osallistuu myös tänä vuonna pajallaan Elävän kirjallisuuden festivaaliin. Pajassa luodaan tänä vuonna henkilöhahmoja:
Mitä on olla oman elämänsä sivullinen?
Tule ja kirjoita henkilöhahmosi toimimassa maailmassa, joka virtaa ohitse.
Lämmittelemme parilla lyhyellä harjoituksella, jonka jälkeen jokainen
voi koettaa tietyn reseptin avulla tuottaa oman sivullisensa.
Tule pitämään hauskaa henkilöhahmojen kanssa! Aiempaa kirjoittamistaustaa et tarvitse. Kynä ja vihko mukaan. Paikkasi voit varmistaa: sanatonsanat(at)gmail.com

 

 

SEN SIITÄ SAA! — KOLLEKTIIVI

Sen siitä saa! -kollektiivi muotoilee sanataidetta uudelleen.
Asetamme tarjolle runoja. Paikallaolijat valitsevat yhden, se luetaan ääneen ja leikki alkaa. Kollektiivin jäsenet maalaavat äänillä kuvan, heijastuksen kuullusta runosta. Onko se näkemys, onko se kokemus? Sen siitä saa! koostuu Maija Halmeesta, Anna-Maija Ihanderista, Kielo Kärkkäisestä ja Viliina Silvosesta.

 

 

HALLITTU HUUMAUS

Hallittu Huumaus -esityksen ensi-illasta 27.10.2016.

Työttömyyttä, syrjäytymistä ja kokopäiväpassiivisuutta vastustavan Legioonateatterin syksyn 2016 ilmasupainotteisen työpajaryhmän valmistama, alunperin loppuunmyyty esitys Hallittu Huumaus, sai ensi-iltansa Völjy-hankkeen loppuseminaarissa Plevnassa 27.10.2016.
Huumevierottautujien tarinoiden pohjalta tehty näytelmä nähdään nyt Elävän Kirjallisuuden Festivaalilla kaksi kertaa. Esityksen kesto on noin 30 min.

 

SANATAITEILIJAT DXXXA D JA HARRI HERTELL

Dxxxa D on yksitoista levyä eri kokoonpanoilla sekä soolona julkaissut räppäri, runoilija ja maalari. Naturalistinen ja kuvia kumartamaton tyylinsä, rikas kieli ja synkkä huumori ovat hänen tavaramerkkejään.

 Hänen bändiprojektejaan ovat jazzista, improvisaatiosta ja räpistä ammentavat Dxxxa D & the Boys sekä Dxxxa D & Nukkehallitus. Hänen elektroduonsa Dxxxa D & Hzzzt tunnetaan yhtenä suomiräpin omalaatuisimmista duoista.

 

Harri Hertell (c) Saara MansikkamäkiHarri Hertell on helsinkiläinen runoilija, spoken word -artisti, dj ja kulttuurituottaja. Kulttuurituottajana Hertell tiedetään parhaiten perustamastaan Helsinki Poetry Connection -kollektiivista, joka kahdeksan toimintavuotensa aikana on ollut vahvasti vaikuttamassa suomalaisen lavarunouskulttuurin syntyyn.

Hertell on kirjoittanut neljä runoteosta, joista viimeisin Maisema ennen sadetta julkaistiin syksyllä 2016.Hertellin runoutta on käännetty englanniksi, saksaksi, espanjaksi, tsekiksi, ranskaksi, puolaksi ja katalaaniksi. EKF:ssä Hertell esittää uutta ja vanhaa spoken word -materiaaliaan biittien säestyksellä. Kuvan on ottanut Saara Mansikkamäki.

 

SAMI LIUHDON TAUDINKUVA

Sami Liuhdon taudinkuvaSami Liuhdon taudinkuva on 2010 perustettu, runonlausuntaa ja musiikkia yhdistelevä bändi. Yhtye on julkaissut kaksi levyä: “Päivät rakasti elämää” (2015, turbator) ja ”Havaintoasema Tornio Liakka” (2016). Sami Liuhdon herkullisen hauskoja, ironisen äkkivääriä ja monitasoisia tekstejä kannattelee Mikael Öhmanin säveltämä melodinen ja herkkä musiikki, jota taudinkuvan muusikot tulkitsevat tiukasti svengaten. Öhman on koonnut Liuhdon tarinoiden ympärille musiikillisen esityksen, joissa Liuhdon rooli ei ole olla vain runoilija taustabändin säestyksellä, vaan yksi yhtyeen muusikoista ja esiintyjistä.

 

ORIGAMITAITEILIJA HELENA PUKARINEN

Käsityöläinen, jonka erityisosaamisena on esimerkiksi melkein kaikki! Helena Pukarinen tekee muun muassa uniikkeja, osin kierrätysmateriaaleista valmistettuja nappikoruja ja upeita, näyttäviä origamitöitä kuten kuvan Origami zoo, kortteja ja kukkakimppuja. Ja koska kaikkea kivaa on hyvä levittää eteenpäin, Pukarinen vetää myös kursseja Tampereen seudun työväenopistossa keväällä 2017. Elävän Kirjallisuuden Festivaalilla artesaani saa paperin eloon yhdessä festivaalikävijöiden kanssa, sillä hän on luvannut opettaa ja näyttää kuinka origameja taite(i)llaan kirjojen sivuista. http://nappijapaperi.blogspot.com/

 

VIITAPIIRIN RUNOTISKI

Viitapiiri-logoRunotiskistä kuka tahansa saa käydä tilaamassa kahdella eurolla uniikin runon itselleen tai jollekulle toiselle. Runotiskissä päivystää Kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry:n väkeä. Viitapiiri ry on vuonna 1995 perustettu tamperelainen kirjoittajayhdistys, johon kuuluu kirjoittajakoulu Viita-akatemian käyneitä ja Viita-akatemiassa opiskelevia kirjoittajia. Viita-akatemia taas on Tampereen työväenopiston alainen kolmivuotinen luovan kirjoittamisen koulutusohjelma, jonne haetaan tekstinäyttein. Viita-akatemia perustettiin vuonna 1989 Tampereen työväenopiston, Pirkkalaiskirjailijoiden, Tampereen kaupungin kulttuuritoimen, kaupunginkirjaston, Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen ja Pirkanmaan äidinkielen opettajien yhteistyönä. Viitapiirin jäseniä on palkittu kansallisissa kirjoituskilpailuissa ja julkaisukynnyksen ylittäneitä on lukuisia.

 

 

JUHA JYRKÄS & KALEVALARUNOUS

Juha Jyrkäs - (c) Minna Jerrman 2015(1)Kirjailija-muusikko Juha Jyrkäs on tunnettu nelipolvitrokeen eli tutummin kalevalamittaisen runouden esilletuomisesta. Hän on pitänyt kalevalarunoustyöpajoja ja -luentoja, joissa hän on opettanut kalevalamitan saloja ja samalla murskannut kalevalamittaan liittyviä kliseitä, ennakkoluuloja ja -asenteita. Hän on osoittanut, että kalevalamitta sopii nykyaikaiseen suomen kieleen mihin yhteyteen hyvänsä: mainoksiin, lööppeihin, tietoiskuihin, sekä rock-, rap- ja heavy metal -sanoituksiin.
Luentonsa aikana Jyrkäs esittelee kalevalamitan ja sen pääpiirteet, antaen esimerkkejä samalla. Lyhyesti käydään läpi kalevalamitan historia ja siihen liittyvät stereotypiat. Jonkun verran käydään läpi kalevalamitan pääsääntöjä, esimerkkien kera. Lopussa yleisöllä on mahdollisuus heittää lennossa kalevalaisiksi oletettuja säkeitä, jotka tarkistetaan niin ikään lennossa, paikan päällä. Kuvan on ottanut Minna Jerrman.

 

 

JÄTEPATO100

(C) V. Rintala

Jätepato100 on uuden ajan runollinen esitys 100-vuotiaasta maailmasta, joka on kaunis ja hyvä. Kuvan on ottanut V. Rintala.

 

HÖYRYKONEMUSEON RUNOKULMA

Höyrykonemuseon jylhissä tunnelmissa neljä erilaista tamperelaista runoilijaa virkkaavat yhteen esityksen.

Maarit Ruotsalainen

Maarit Ruotsalainen on taiteen, tieteen ja tavallisuuden risteyksessä tolppaan nojaileva utelias ihminen, joka ei niin välittäisi ottaa yhtä suuntaa. Hän tuottaa sosiaalista sirkusta, kehittää media-alan startupia ja kerää päähänsä tietoa tähtitieteestä. Maailman keskipiste on Pohjois-Savossa, Siilinjärvellä. Täällä periferiassa, Tampereella, hän on kuitenkin onnistunut elämään melko onnistuneesti jo lähes kymmenen vuotta.

Raisa Jäntti on tamperelainen runoilija ja taidekriitikko. Hänen esikoiskokoelmansa Läpilyöntikipu ilmestyi syksyllä 2015.

Raisa Jäntti on tamperelainen runoilija ja taidekriitikko. Hänen esikoiskokoelmansa Läpilyöntikipu ilmestyi syksyllä 2015.

Vesa Etelämäki (s.1981) on tamperelainen runoilija. Hänen esikoiskokoelma Hikikomori julkaistiin vuonna 2015. Teos käsittelee eristäytyneisyyttä sekä vapauden ja sulkeutuneisuuden välistä jännitettä. Hikikomori oli Tiiliskivi-palkintoehdokkaana vuonna 2015.

Vesa Etelämäki (s.1981) on tamperelainen runoilija. Hänen esikoiskokoelma Hikikomori julkaistiin vuonna 2015. Teos käsittelee eristäytyneisyyttä sekä vapauden ja sulkeutuneisuuden välistä jännitettä. Hikikomori oli Tiiliskivi-palkintoehdokkaana vuonna 2015.

Mari Laaksonen on tamperelainen runoilija, joka on julkaissut kaksi runoteosta Galleria Noesis (ntamo 2013) sekä elämännielemä (ntamo 2016) Laaksonen on viime vuodet työskennelyt monitaiteisten runoesitysten kanssa. Esitys "Valitse hetki" on monologiversio samannimisestä runo- ja äänitaide-esityksestä.

Mari Laaksonen on tamperelainen runoilija, joka on julkaissut kaksi runoteosta Galleria Noesis (ntamo 2013) sekä elämännielemä (ntamo 2016).  Laaksonen on viime vuodet työskennelyt monitaiteisten runoesitysten kanssa. ’Valitse hetki’ -esitys yhdistää äänimaisemaa ja runoutta ja on tehty yhteistyössä äänitaiteilija Frankie Shannonin kanssa.

 

NÄYTTEILLEASETTAJIEN OHEISOHJELMISTO
Bertel-sali

Kirjailija kääntäjänä, kääntäjä kirjailijana

Kieli on kirjailijan väline ja materiaali, mutta monet kirjailijoista liikkuvat sujuvasti kielestä toiseen. Vaikuttavatko kielitaito ja sanavarasto siihen, miten kirjailija luo proosaa tai lyriikkaa? Muuttuvatko aiheet kielestä toiseen siirryttäessä? Mukana paneelikeskustelussa on Pirkkalaiskirjailijoita, jotka myös kääntävät työkseen: Annika Eräpuro, Pekka Kytömäki, Alexandra Salmela ja Christine Thorel. Keskustelun puheenjohtajana on Markku Soikkeli.

Annika Eräpuro on lasten- ja nuortenkirjailija sekä kaunokirjallisuuden kääntäjä. Lisäksi hän on tehnyt romaanien näyttämösovituksia mm. Pessin ja Illusian Kansallisteatterille.

Annika Eräpuro on lasten- ja nuortenkirjailija sekä kaunokirjallisuuden kääntäjä. Lisäksi hän on tehnyt romaanien näyttämösovituksia mm. Pessin ja Illusian Kansallisteatterille.

Kääntäjänä työskentelevä Pekka Kytömäki julkaisi esikoisrunoteoksensa Ei talvikunnossapitoa vuonna 2013 ja vuonna 2016 toisen runokokoelmansa Valo pilkkoo pimeää.

Kääntäjänä työskentelevä Pekka Kytömäki julkaisi esikoisrunoteoksensa Ei talvikunnossapitoa vuonna 2013 ja vuonna 2016 toisen runokokoelmansa Valo pilkkoo pimeää.

 Christine Thorel on tamperelainen kääntäjä ja kustannustoimittaja, jolta on julkaistu lukuisia novelleja lehdissä ja antologioissa. Hänen teksteissään yhdistyvät usein suomalainen maisema, yhteiskunnalliset aiheet, myytit ja sadut.

Christine Thorel on tamperelainen kääntäjä ja kustannustoimittaja, jolta on julkaistu lukuisia novelleja lehdissä ja antologioissa. Hänen teksteissään yhdistyvät usein suomalainen maisema, yhteiskunnalliset aiheet, myytit ja sadut.

Slovakialaissyntyinen Alexandra Salmela kirjoittaa kaunokirjallisuutta sekä suomeksi että slovakiaksi ja kääntää kirjallisuutta suomesta slovakiaan. Salmela voitti esikoisteoksellaan 27 eli kuolema tekee taiteilijan (2010) Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja se nimettiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Vuonna 2013 Salmelalta julkaistiin lastenkirja Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia, joka julkaistiin samaan aikaan sekä suomeksi että slovakiaksi. Vuonna 2015 Salmelalta julkaistiin antitarinaksi kuvailtu teos Antisankari.

Slovakialaissyntyinen Alexandra Salmela kirjoittaa kaunokirjallisuutta sekä suomeksi että slovakiksi ja kääntää kirjallisuutta suomesta slovakiksi. Salmela voitti esikoisteoksellaan 27 eli kuolema tekee taiteilijan (2010) Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja se nimettiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Vuonna 2013 Salmelalta julkaistiin lastenkirja Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia, joka julkaistiin samaan aikaan sekä suomeksi että slovakiksi. Vuonna 2015  Salmelalta julkaistiin antitarinaksi kuvailtu teos Antisankari.

Markku Soikkeli on kirjailija, kriitikko ja kirjallisuudentutkija, joka on erikoistunut tieteisfiktion ja fantasian tutkimukseen.

Markku Soikkeli on kirjailija, kriitikko ja kirjallisuudentutkija, joka on erikoistunut tieteisfiktion ja fantasian tutkimukseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KIRJALLISUUSYHDISTYS KATTILA

Uusi tamperelainen Kirjallisuusyhdistys Kattila pyrkii nostamaan esiin laadukasta, epäkaupallista kirjallisuutta sekä lisäämään sen julkaisumahdollisuuksia ja näkyvyyttä. Yhdistys edistää kirjailijajäsentensä teosten julkaisemista ja järjestää muun muassa kursseja ja käsikirjoitusten vertaisarviontia.

 

 

 

 

Lataa koko päivän aikataulu tästä, ole hyvä:
Aikataulut_2017