Esiintyjät 2019

Aleksanteri Kovalainen on tamperelainen kirjailija, joka on tehnyt useita kirjoja, viimeisimpänä kaksi romaania. Aiemmin filosofian tutkijana toimineen Kovalaisen uusin romaani Kansallinen herätys käsittelee äärioikeiston nousua Suomessa 2010-luvulla, dokumentaarisen fiktion keinoin.

Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on turkulainen kirjailija. Parhaillaan hän kirjoittaa romaanisarjaa, jonka ensimmäinen osa Yö on viisain ilmestyi syksyllä 2018. Kuva: Sampo Korhonen

Kölö on muinaisen baabelin kielen jäljitys-performanssi, jossa eri maailman kieliä yhdistäen erotetaan keskenään kaikilla mahdollisilla assosiaation keinoilla. Kölö on etenduste sari, hääl, kõne ning räägija ise. Medan Kölö sjunger är den etnofuturistiskt kretslopp och avantgardstisk schamanistisk performans, medan den läser är det något helt annat. Spare times Kölö is avantgardening its flowers, pushing up babalonian stems, waving its exemplimities like folklore, performance, pop music, rituals or liturgy under the only trinity of shaman, sheman, he-man and german she-p-herd.

Emily Hallfast on proosan, lyriikan ja draaman kirjoittaja, joka kirjoittaa kaikkea ja ei mitään. Hän on muun muassa Pirkanmaan kirjoituskilpailun proosasarjan vuoden 2017 voittaja. Kirjoittamisen ohella hän esiintyy niin runoilijana kuin näyttelijänäkin. Kuva: Sonja Huhtaniska

Lyytin runoelmapop vie syreenipensaan alta tulipaloa katsomaan ja purppuravaloista patsaita kaatamaan. Lyyti on peloton lauluntekijä, joka etsii sijaa muutokselle, lohdulle ja kukoistukselle. Kuuntele Spotifyssa.

Realisti: Ilmari Kantola on hämeenlinnalainen musiikinharrastaja. Hän on opiskellut musiikkia rummut pääaineenaan, mutta sittemmin perinteinen muusikkous on jäänyt taakse. Rumpusetin rinnalle ovat nousseet ihmisääni, elektroniset samplerit sekä kiinnostus äänimaailmoihin kokeellisena taiteenlajina.
Julius Haanperä on helsinkiläinen freelance-basisti. Hänen lähestymistapansa nojaa vahvasti elektroniseen musiikkiin, sekä varhaiseen klassiseen taustaan. Hän hakee erilaista näkökulmaa bassolle alueilla, joilla sen käyttö on epätavanomaista.

Ossi Nyman on Rovaniemellä syntynyt Helsingissä asuva kirjailija. Hänen omaelämäkerrallinen esikoisromaaninsa Röyhkeys (Teos, 2017) ja Nymanin Helsingin Sanomille antama haastattelu, jossa hän kertoi välttelevänsä töitä ja nostavansa samalla työttömyyskorvausta, saivat aikaan valtavan kohun. Nymanin toinen romaani ilmestyy syksyllä 2019. Kuva: Heini Lehväslaiho

Marko Annala (s. 1972) on metalliyhtye Mokoman keulakuvana tunnettu muusikko, rocklyyrikko ja kirjailija. Annalan kiitelty esikoisromaani Värityskirja ilmestyi vuonna 2017, ja se voitti Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon. Teos huomioitiin myos Vuoden rockteko -palkintoehdokkuudella. Syksyllä 2018 ilmestyi Annalan toinen romaani Paasto. Kriitikot ovat verranneet sitä muun muassa Pauliina Rauhalan, Herman Hessen ja Fjodor Dostojevskin teoksiin.
Kuva: Roosa-Maria Kauppila

Tiitu Takalo on tamperelainen sarjakuvataiteilija, jonka sarjakuvat ovat usein omaelämäkerrallisia tai perustuvat todellisiin tapahtumiin. Viimeisin  sarjakuva-albumi Minä, Mikko ja Annikki kuvaa taiteilijan ja hänen puolisonsa rakkaustarinan lisäksi Tampereen historiaa sekä Takalon kodin, Annikin, vuosikausia jatkuneen suojelukiistan vaiheita. Tällä hetkellä Takalo julkaisee omaelämänkerrallista verkkosarjakuvaa aivoverenvuotoon sairastumisesta. Kuva: Saara Tuominen  

Samuli Björninen on Tamperelainen kirjallisuudentutkija Helsingistä (sic). Hänen erikoisalaansa on Amerikkalainen kirjallisuus, poetiikan teoria ja monitieteinen kertomustutkimus. Hän on työskennellyt kertomustutkimuskeskus Narraren koordinaattorina ja postdoc-tutkijana Aarhusin yliopistossa sijaitsevassa Fiktionaalisuuden tutkimuskeskuksessa. Tällä hetkellä hän on postdoc-tutkijana Tampereen yliopistossa Kertomuksen vaarat -projektissa.

FT Mikko Turunen on lyriikantutkimuksesta kiinnostunut äidinkielen lehtori. Hänen viimeaikaiset tutkimusintressinsä ovat keskittyneet Aleksis Kiven runouteen.​

FT Lea Rojola on kotimaisen kirjallisuuden professori Turun yliopistosta. Hän on väitellyt aikoinaan suomalaisen avantgardistin Volter Kilven tuotannosta ja tarkastellut modernin representaatiota Kilven Saaristosarjassa. 1980-1990-luvun taitteessa Rojola sanoo kokeneensa feministisen herätyksen, mistä lähtien toimikin pitkään feministisen kirjallisuudentutkimuksen parissa. Tällä hetkellä painopiste on kuitenkin enemmän posthumanismin parissa, mistä Rojola on myös toimittanut vuonna 2014 antologian yhdessä Karoliina Lummaan kanssa.

FT Hanna Samola työskentelee tällä hetkellä Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtorina (ma.) Tampereen yliopistossa. Hän on myös tutkimushankkeen ”Synkistyvät tulevaisuudenkuvat. Dystooppinen fiktio nykykirjallisuudessa” tutkijajäsen. Samolan vuonna 2016 valmistunut väitöskirja käsittelee feministisiä dystopioita ja dystopioiden satupiirteitä. Myöhemmässäkin tutkimuksessaan Samola on perehtynyt dystopian ja sadun lajeihin.


Annika Eronen on 41-vuotias lempääläinen, joka on valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineenaan filosofia. Hän on kirjoittanut kaksi rikosromaania, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 2017.

Marjo Katriina Saarinen on toiminut Oriveden Opiston Kirjoittajalukion vastuuopettajana ja kirjoittajaohjelmien suunnittelijana sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana viidentoista vuoden ajan. Hän on julkaissut romaanin “Kerrottu huone” (Teos) vuonna 2017. Toinen romaani “JÄLKI!” ilmestyy Teokselta helmikuussa 2019. Kuva: Annina Mannila

Marisha Rasi-Koskinen on tamperelainen kirjailija, joka on julkaissut neljä romaania ja yhden novellikokoelman. Tammikuussa 2019 ilmestyi hänen ensimmäinen nuortenromaaninsa. Hän on koulutukseltaan psykologi ja ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistään työskennellyt useita vuosia lasten, nuorten ja perheiden parissa. Kuva: Anniina Mannila


Tamperelainen Asko Jaakonaho (s. 1982) on julkaissut kaksi historiallista romaania: Onnemme tiellä (2012) ja Valon juhla (2017). Tosipohjaiset romaanit hakeutuvat Suomen historian hetkiin, jotka ovat jääneet virallisten suurten kertomusten varjoon. Onnemme tiellä oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Savonia-palkinnon ehdokkaana ja teokselle myönnettiin Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto. Kuva: Arto Wiikari / Otava

Tatu Heinämäki näkee teoksensa pieninä todellisuuksina, joiden sisällä toimii oma logiikkansa. Se antaa vapautta tehdä mitä tahansa realismin ja fantasian väliltä, hän haluaa jättää asioita auki katsojan ymmärrettäväksi. Hän huomaa kiinnostuvansa aiheista, joihin liittyy tietty kaipuun ja haikeuden tunne. Kuva teoksesta: Tatu Heinämäki

Teatteriryhmä Äärirajattomat tekee kokeilevaa teatteria, mikä heidän kohdallaan tarkoittaa improvisaation ja perinteisemmän käsikirjoitetun teatterin yhdistelyä. Elävän kirjallisuuden festivaaleilla he ovat tekemässä improvisaatioteatteria, eli haastamassa itseään, viihdyttämässä yleisöä ja luomassa uusia yhteisiä kokemuksia. Heidät voi tilata keikalle osoitteesta impro.aarirajattomat@gmail.com. Facebookissa: Teatteriryhmä Äärirajattomat, Instagramissa: @aarirajattomat.